sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Hoitsun kakku

Oho, katohan sehän pääsi lipsahtamaan monta aikaa, etten oo kirjottanu mittään, joulukalenterikin kaatu ommaan mahottomuuteensa ilimaantu niin maan perusteellisesti nuita joulukalenterihommia täällä kotona, niin ei kertakaikkiaan ollu rahkeita! Noh se tuli joulu sitte nopsaan, kun suoraan yhdennestätoista luukusta rynnättiin yli joulun, melkein uuteen vuoteen, olihan haipakkata! Mutta onhan sitä jottain tehtykkin, nimittäin kakkua ja ihan tuoreelle kipusiskolle. Kälyseni sai pakerrettua opinnot päätökseen tuossa joulun alla ja hän pyysi minua vääntämään kakkua, noh minähän heikkona hetkenäni lupasin ja hetken jo lupaustani kaduinkin, mutta onneksi oli ohjeet oivat, toiveet tarkat, niin sainpa kakkusen väkerrettyä. Pohjaksi paistelin piparkakun makuista kakkupohjaa, kolme kappaletta ja täytteeksi sisään sekoittelin toisen puolukoista ja toisen suklaasta, metsästimme jouluisia makuja ihan ylläriksi "hoitsun" sisään, ihan samaan tapan kuin aiemmin tein täällä. Ja hyväksi se kuulema haukuttiin ja jäljelle oli jäänyt vain rippeet, tai eipä vissiin niitäkään. Muotoilin sitten pohjista hoitsulle puseron ja massoista väkertelin ruiskut, mittarit, ynnä muut tykötarpeet, jopi oli varsin mielenkiintoinen ja voisipa olla että uskaltautuisin toisenkin kerran tekemään muotoja kakusta :) . Tässäpä teille todistusaineistoa ja vallan mainiota loppuvuotta, ellei enää tälle vuotta tavata!
-Pampula-








keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Glögihetki ja yhdestoista luukku

Pakastin on pullollaan mustaherukkamehua ja lisäkäyttöä sille mietiskelin ja nettiä selailin. Tulipa vastaan glögi, sitäpä ei ookkaan tullu koskaan kokeiltua tehä itte, on siis yhdestoista hetki kokeilla. Pirkan sivuilta rohmusin ohjeen ja vettä kattilassa keittelin, vähän mausteita mukaan heittelin. Olis mausteita ehkä tuhdimmin saanu olla, vai onko makumuistissa vaan kaupan tuhdisti sokeriset glögit? Ei tää pahaa ollu, hieman maustettua mehua ehkä, osiko kellään oikein maukasta glögiohjetta, mielellään sitä kokeilis! Mutta laitanpa tämänkin ohjeen tähän, nyt paremman puutteessa, sokeria vois ehkä tupsauttaa hieman enemmän, tai maun mukaan tietty!



Mustaherukkaglögi:


8 dl vettä
1 kanelitanko
6 kokonaista neilikkaa
1/2 tl kardemummaa
1/4 tl inkivääriä
2 dl mustaherukkamehua
1 rkl sokeria

Laseihin
rusinoita ja manteleita


Mittaa vesi ja mausteet kattilaan. Keitä lientä noin 10 minuuttia. Siivilöi liemi ja kaada se takaisin kattilaan.
Lisää mustaherukkamehu ja sokeri. Kuumenna, älä keitä. Kaada juoma glögilaseihin. Tarjoa lisäksi rusinoita ja manteleita.
Vinkki! Huuhdo kanelitanko ja anna sen kuivua, niin voit käyttää sen uudestaan.


tiistai 10. joulukuuta 2013

Kymppi

Kymppiluukku rävähtää auki, vaikka meinasin jättää välistä, tuliskohan se joulu nopiammin jos luukkuja olis vähemmän? Kaivelin kuvakirjastosta kuvan viime vuodelta , havupallon ja lyhdyn tunnelmaa! Havupallokin pitäs oikeestaan alkaa taas värkätä, kun vaan sais aikaseks. Pikaisesti tästä kuvan seinälle heitän ja sorvin ääreen illaks tästä lähen, tunnelmallista talvi-iltaa kaikille!


maanantai 9. joulukuuta 2013

Ysi luukku ja rupelipullan uusi ulottuvuus

Hupsista sehän on jo yhdeksäs päivä, tässähän on enää huraus jouluun. Ihan joulukuun yhdeksännen kunniaksi testasin rupelipullalle ihan eri ulottuvuuksia, tekasin ihan itte rahkavoitaikinan ja kääntelin sakarat rupelin, tai hakaristin tutusta muodosta kukan muotoon ja täytteeksi lusikoin omenakaneli tähtitorttutäytettä. Tuli muuten ihan TÖRKEEN hyviä, tietysti tässä on vaivannäköä enemmän kuin kaupan valmistaikinassa, mutta itte tehty on aina itte tehty!



Rahkavoitaikina:

4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
250g kylmää voita
1 prk (250g) maitorahkaa


Mittaa monitoimikoneen kulhoon 4 dl jauhoja ja leivinjauhe ja paloittele joukkoon kylmä voi. Säästä loput jauhoista leivontaan. Käytä konetta sen verran, että syntyy murumainen seos. Lisää rahka ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Ripottele jauhoja pöydälle ja kaavi taikina koneesta pöydälle. Leivo siitä lopun jauhon kanssa sileä neliönmuotoinen kakku. Kääri kakku leivinpaperiin ja siirrä kylmään kovettumaan. Toista käsitteley vielä ainakin kerran, niin saat taikinaan lisää lehtevyyttä
Kaaviloi kylmä rahkavoitaikina jauhotetulla pöydällä levyksi ja leikkaa se viivaimen ja taikinapyörän avulla neliöiksi. Taittele neliöt haluamallasi tavalla tortuiksi, tai vaikka kukiksi ja paista 225 asteessa 10-12 minuuttia.





sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Aika kortilla

Miten ihimeessä voi olla ihimisellä muka näin hirviä kiire, että jäi seiskaluukku välistä. Kortillahan se aika siis on, ihan sananmukaisesti, nyt on saatu jopa askarreltua joulukortit, joita sitten saapi ystävät ja kylän miehet, mitähän sekin taas tarkottanee, kuhan tuli mieleen. Kortit pitäis nyt sitten vaan saaha postiin, muistetaanpa viimeistään perjantaina 13.12. ! No siis IIK, sehän on perjantai ja kolmastoista sitten, ehkä kannattaa haalata ne kortit sittenkin sinne postilootaan viimestään torstaina, ettei kompastuisi matkalla tms. , en oo siis mitenkään taikauskonen, kunhan vaan varmuuden maksimoimiseksi ajattelin ennakoida, uskaltaakohan sitä sitten perjantaina ees nousta sängystä ylös? Vaan menneepä taas joutavien höpinöinniksi, siispä pläjäytetään luukku kahdeksan auki, korteilla! Huomenna ysiluukussa, lupaan ja vannon, että taas tehhäänkin jottain, (vannomatta paras!) ihan oikeesti!


perjantai 6. joulukuuta 2013

Hirweesti onnea itsenäiselle Suomelle!

Näin itsenäisyyspäivän kunniaksi tehtiin tavallista parempi ateria, suorastaan juhlaruoka nautiskeltiin, ihan hirweesti! Jälkiruoka tosin jäi tekemättä, mutta sehän nautiskeltiin jo eeltäkäsin, eilen. Eli rasva ym. tasapaino pysyi ihan varmasti kohillaan! Tän herkkupadan ohjeen bongasin joku aika sitten  Leipoi leipoi -blogista ihan sattumalta ja pistinpä korvan taakse odottamaan sopivaa hetkeä ja tänäänhän oli aikaa haudutella pataa, tunsin kyllä suurta kiusausta oikaista, mutta tällä kertaa yritin noudattaa ohjetta suorastaan orjallisesti, paria seikkaa lukuunottamatta, punaviiniä ei meitin viinikellarista sattunut tällä kertaa löytymään ja Alkokin näin pyhäpäivänä suljettu ja timjamitkin olivat jo hautautuneet lumen alle ja kaupasta en sitä tietenkään muistanu ostaa! Noh, hyvinpä tuo onnistui ilman vinkkuja ja yrttejä, vinkun korvasin vastaavalla määrällä lihalientä ja yrtit jäi sitten korvaamatta ihan kokonaan, ja hyvvää tuli!  Josko tämä nyt kelpuutettaisiin joulukalenterin kuutosluukun taakse, vaikkei varsinaisesti jouluinen olekaan.









Burgundinpata
  • 1kg hirvenpaistia (myön naudanliha käy) paloiteltuna
  • voita paistamiseen
  • 2 rkl vehnäjauhoja
  • 140g pekonia
  • 2 sipulia
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 2 porkkanaa
  • öljyä kuullottamiseen
  • 3 rkl tomaattipyrettä
  • 3 dl punaviiniä
  • 5 dl lihalientä
  • 4 laakerinlehteä
  • suolaa, mustapippuria ja tuoreita timjamin oksia
  • 4 pienempää (puolikkaan nyrkin kokoista sipulia)
  • 250g herkkusieniä

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Kuumenna paistinpannulla voi ja ruskista hirvenlihapalat ruskeiksi. Sekoita joukkoon jauhot, kun jauhot hyvin sekoittuneet, kaada lihapalat uunivuokaan. Laita pannulle vettä ja kaada vesi ja siihen tarttuneet maut vuokaan. Pilko ja ruskista pekonit. Kaada pekonit uunivuokaan. Pilko sipulit ja porkkanat. Laita paistinpannulle öljy ja tomaattipyre. Kuullota sipulit ja porkkanat pehmeiksi. Kaada pannulle lihaliemi, punaviini ja lisää laakerinlehdet, suola, pippuri ja timjaminoksat. Kiehauta ja kaada uunivuokaan. Laita vuoka kolmeksi tunniksi uuniin 150 asteeseen.

Kolmen tunnin jälkeen kuori pienemmät sipulit ja pilko neljäksi lohkoksi. Laita sipulit uunivuokaan ja vuoka uuniin vielä tunniksi. Tunnin jälkeen maista kastiketta ja lisää tarvittaessa suolaa.
Pilko pienet herkkusienet puolikkaiksi. Laita paistinpannulle öljyä ja paista sienistä nesteet pois. Mausta pippurilla ja suolalla. Ota vuoka uunista ja kaada sienet joukkoon. Pyöräytä sienet sekaan ja tarjoile perunan tai riisin kanssa.

Vielä on viitonen...

kahviin ja kakkuun! Hahhaa, luulitteko että unohdin/ laiskistuin??? Ähäkutti, kerkesinpä sittenkin, tosin viime minuuteille meni, tää viikko on ollu NIIN sata lasissa -viikko. Se kun painaa tuo suuri juhla jo niskaan ihan tojen tevolla, se sitten näkkyy meikäläisen työssä ja arjessakin sitä myötä. Huomisen itsepäisyyspäivän kunniaksi aattelin tekasta suklaisen kaakkusen, mutta kuinkas kävikään, kakku oli kadonnut parempiin suihin, kun äippä kävi luokkakamujen tapaamisessa iltasella, elikkä joudumme varmaan loihtiaan jotain uutta huomenissa, We´ll see! Mutta asiaan, että keretään vielä tämän vuorokauden puolella! Luukusta VIIS lötyy suklaakakku siis!




Suussa sulava suklaakakku:

200g voita
200g taloussuklaata
4 kananmunaa
2 dl sokeria
4 rkl kaakaojauhetta
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Kuorrutus:

1 dl kermaa
150 g taloussuklaata
1 rkl voita

Sulata margariini ja suklaa kattilassa sekoittaen, älä kuumenna liikaa. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisää jäähtynyt suklaarasvaseos. Yhdistä kuivat aineet. Siivilöi seos vaahtoon kevyesti nostellen. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan ( 24 cm) paista kakkua 175 asteessa noin 45 minuuttia Valmista kuorrutus; kuumenna kerma kattilassa, lisää suklaa ja rasva, sekoita kunnes seos on tasaista, anna jäähtyä ja kaada kakun päälle.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Luukku number neljä!

Heipä hei vaan taas, tänään kuuluu pikkupakkasta ja liukkautta, työmatkallakin sai kruisailla ihan kieli keskellä suuta, ettei joudu ojan pohjalle. Reissusta on selvitty ja hieman tausta tietoja selvitelty mahdolliseen viitos luukkuun, mutta ennen sitä nelonen. Nelosluukusta maistetaan makeaa ja joulun tuoksua; maisteltaisko muffinsseja jouluisella mausteella?



Lumimuffinit:

150g voita
1,5 dl fariinisokeria
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl piparkakkumaustetta
3/4 dl maitoa tai kermaa
100g vaniljarahkaa

koristelupikeeri:
1/4 kananmunan valkuaista
1,5 dl tomusokeria 
3 tippaa sitruunamehua


Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat joukkoon yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen maidon/kerman kanssa. Sekoita joukkoon lopuksi vaniljarahka.
jaa taikina muffinsivuokiin ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.
Anna muffinsien jäähtyä ja valmista pikeeri.

Pikeeri: 
Vatkaa valkuaista ja 1 dl tomusokeria sähkövatkaimella 3 minuuttia, sekoita joukkoon sitruunamehu ja loput tomusokerista, (pikeerin paksuutta voi säädellä tomusokerin määrällä). Jatka vatkaamista noin minuutin verran. 

Laita pikeeri pursotuspussiin ja pursota pikeeriä useiksi kerroksiksi muffinien päälle ja koristele haluamallasi tavalla, esim. sokerihelmillä.

 Makoisaa joulun odotusta!



tiistai 3. joulukuuta 2013

Ei kahta ilman kolmatta...

siis luukkua, tässä sitä jo auotaan jo kolmatta luukkua, niin se vaan lähti tääkin kuukausi menemään. Ihanasti mulla on sentään kaksi uskollista kommentoijaa, kiitokset Vanha Rouva ja Anu, kovin mieltä kuitenkin kutkuttaa, käyköhän täällä muita? Nooh, mutta enivei, kolomatta luukkua aukomaan, tänään oli taasen niin kiire päivä, etten kerenny ees aatella mitään tekemistä, joten oikotie onneen on.... sehän on tuo oma ukon kölläke, se kun rakenteli mulle viime jouluksi ikkunaan ihan uniikin tähtösen puurimoista, olkoon se nyt kolmosluukun anti!

Lisää kuvateksti
Mukaan halusivat ihan välttämättä keittiön ikkunan jouluasukit, näiden voimilla meillä odotetaan joulua!
Katellaanpa taas sitten huomenna, mitä keksitään, vai keksitäänkö mitään!

maanantai 2. joulukuuta 2013

Kakkosluukku

Noonnii, täällä sitä taas ollaan, koko heela daagenin ja viime yönkin oon miettiny pääni puhki kakkosluukun sisältöä. Leipomuksia ei nyt oo millään kerenny kehittelemään, eikä oikeesti ulkomuotokaan niitä sallisi, tai tietty leipoa sallii, mutta kun tuo käsi ryökäle vie niitä suuhunkin. Nooh, kuulinpa tässä ihanan herkkuvinkin, jonka ajattelin jakaa kakkosluukusta. Tää on helppoo, tarvii vaan kolmea asiaa ja mukillisen glögiä. Ainekset ovat: pipari (ihan vaikka Pirkka-pipari), Persimon-hedelmää slaissi (siivu!!!) ja Aura-juustoo köntti, nämä kolme sitten kasataan keoksi ja herkkuhetki on valmis, vielä kun mukillisen kuumaa glögiä seuraksi nappaa  voi sitten hetkisen vaikka aikaa tappaa (hahaa RUNOA!!!) On muuten hyvvää, en minäkään uskonu ennenku maistoin, nam!


Tänään oli aamulla muuten ihan oikee joulufiilis; pakkasta kakskyt astetta ja lumiset puut kun, "sorvin" ääeen ajelin.... tulee se Joulu sieltä!

(Perään vielä tuhti  tietopaketti Persimonista, lainattu K-citymarketin sivuilta.)

Persimon

Hehkuvan oranssi persimon on makea ja täyteläinen hedelmä, jonka pehmeässä maussa ei ole lainkaan hapokkuutta. Persimon maistuu kaikenikäisille ja on monikäyttöinen herkku.
Persimon on raakana kellertävä, muuttuen oranssinpunaiseksi kypsyessään. Hedelmäliha on aluksi kovaa, mutta kypsyessään muuttuu pehmeämmäksi ja hyytelömäiseksi. Pirkka persimonit ovat siemenettömiä. Pienet ruskeat pilkut hedelmälihassa tai hedelmän pinnassa ovat sokeripilkkuja, jotka eivät heikennä hedelmän laatua, eikä niitä siten pidä pelästyä.
Persimon on erinomainen syötäväksi sellaisenaan esimerkiksi lohkoina. Se sopii hyvin myös hedelmäsalaatteihin, leivonnaisiin, lisäkkeeksi kylmälle lihalle sekä juusto- ja kinkkusalaatteihin. Kypsän pehmeän persimonin voi soseuttaa vaikkapa jälkiruokien kastikkeeksi. Soseena persimon sopii hyvin myös esimerkiksi vauvan ruuaksi, jälkiruokien kastikkeeksi, leivonnaisten täytteeksi ja paahtoleivän päälle. Ihana pikkuherkku vaikkapa pikkujouluihin syntyy, kun laitat piparkakkujen päälle viipaleen persimonia ja palan sinihomejuustoa!
Persimon säilyy parhaiten kylmässä, +2- +6 asteessa. Persimon on herkkä etyleenille, joten se kannattaa säilyttää etäällä runsaasti etyleeniä tuottavista kasviksista.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulukalenteriko?

Kaikilla itseään kunnioittavilla bloggaajilla näyttää olevan joulukalenteri ( tai ainakin sille musta tuntuu!). Nooh, olisinko minäkin itseäni kunnioittava? Yritänpä olla, luukkuja kalenteriini ei todennäköisesti kerry kahtakymmentäneljää... suuresti epäilen, en ainaskaa kerkee joka hiivatin päivä leipomaan tai kokkamaan jotain jouluista, mutta yritetään. Saatanpa napata jotain muutakin kalenteriini kuin syötävää, katellaan! Mutta avaanpa nyt sitten oman THE JOULUKALENTERINI ihka ensimmäisen luukun, hyvää ensimmäistä adventtisunnuntaita samalla kaikille toivotan, mutta raotetaanpa luukkua... nuuh, täällähän tuoksuu piparille!






Luukun takaahan paljastui niinkuin tuoksukin jo vihjasi, pipareita... ihana joulun tuoksu!

Heitetäänhän vielä ohjetta perään, testasin tätä ohjetta ensimmäisen kerran ja ohje paljastui vallan mainioksi, hieman erilainen mukaan rapsutellun appelsiininkuoren ansioista.


Appelsiinipiparit

4,5 dl sokeria
3 munaa
1 dl (vaaleaa) siirappia
400 g voita sulatettuna
3 dl perunajauhoja
9 dl vehnäjauhoja
1 tl kardemummaa
1/2 appelsiinin raastettu kuori
3 tl ruokasoodaa
n. puoli ps (a 15g) piparkakkumaustetta

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää siirappi ja sulatettu margariini.Sekoita jauhot, mausteet ja ruokasooda keskenään. Lisää vaahtoseokseen. Anna taikinan levätä kylmässä. Paista pipareita 225 asteessa n. 8 - 10 minuuttia. Jätä pipareiden väliin hieman reilummin tilaa pellille, ettei tuu siamilaisia pipareita, niinkuin mulle kävi :)
Tästä se alkaa, hyvää ja sopivasti touhukasta joulun odotusta kaikille!


perjantai 22. marraskuuta 2013

Lohivoikkaria

Tekasin appiukolle isänpäivälahjaksi voileipäkakun, lahjojen keksiminen  on niin vaikeeta kun ikkää ja tavaraa on jo hänellekin kertynyt. Syötävä kelpaa aina, eikä jää nurkkiin joutilaana pyörimään.





Koristelupuoli meni taas ihan penkin alle, ei kertakaikkiaan sytyttäny ja kalakakku on jotenki hankalampi koristella, ainaski mun mielestä. Kuvatkaan ei kyllä oo kaksisia, mutta hyvältä kuulema maistui ja nopsaan se katosikin parempiin suihin!
Täytteeksi kakkuun silppusin fileellisen savustettua lohta (n. 600-700g) , sekottelin ruohosipulituorejuustosta ja ranskankermasta tahnan, johon silppusin reilusti graavilohta ja ruukullisen tilliä, sitruunamehuakin sekaan liruttelin ja mustaa pippuria pikkasen  pyöräyttelin. Aina väliin makustelinkin, että olisi täyte makuuni. Sitten leipäpaloista reunat pois leikkelin ja alustalle sovittelin. (Tavallisesti kakut vuokaan kasailen ja yön yli jääkaapissa "kypsyttelen", vaan nyt oli kiire hirmuinen ja kakku oli saatava koristelluksi justiinsa, siksi suoraan vadille kasaus.) Sitten sitruunavedellä kakkua kastelin ja graavilohitahnalla täyttelin, vielä tahnan päälle aimokerroksen savolohta ripottelin. Kun oli keko komea, kerroksia ja leveyttä tarpeen mukkaan, peittelin koko komeuden voipaperiin ja laitoin tunniks pariks jäähylle, vetäytymään. Sitten pinnaksi kermaa purkillisen vaahdotin ja tuorejuustoon sen sekoitin, seoksella pinnan sivelin ja pikkasen pursottelinkin, vielä pinnalle graavit, katkat, kera tillin nakkelin ja oli isänpäiväkakku valmis papalle vietäväksi!

Ja taas tuli runoa :) Terveisin Pampula

 P.S. JIHAA, ulukona sattaa lunta, taijampa viritellä pikkuhilijaa joulufiilistä!

torstai 14. marraskuuta 2013

Pikkujoulukakku

Tulipas kutsuttua pari työkaveria kyläilemään tässä taannoin ja siitäpä se alkoikin armoton vääntäminen, mitäpä heille tarjoisin... lehdet lehteilin ja netinkin varmaan läpi kolusin ja niistä kaikista yhistelin ; Pikkujoulukakku, se olis päivän sana! Kinuskikissalta nappasin vinkin laittaa piparkakkumaustetta kakkupohjaan, tässä tapauksessa kääretorttupohjaan, koska aikaa oli rajallisesti. Kääretorttupohjan sitten jäähdyttyä taiteilin täytteet kasaan, tyylillä mitä kaapista löytyy, ja kaapistahan löytyi suklaatia (nami), tuorejuustoo, kermaa (tietty), puolukoitakin pakkasesta kaivelin. Niistäpä sitten täytteet sekoittelin, ja kippoon kakun kasailin, vaniljamaidolla sen kostuttelin, välillä jopa maistella lipaisin. Sittenpä latasin kakkusen jääkaappiin odottelemaan seuraavaa päivää, seuraavana päivänä sitten kumosin kipon ja kas kakkuhan se siinä!



Siihenpä sitten kuorrutusta ja koristeita kiireellä kehittelemään, tytöt olivat jo pian ovella ja koko mökkikin vielä ylösalaisin (ylläri!). Kermavaahdot kakkusen pinnalle suhautin ja sokerimassan pinnaksi kaulitsin, ja muutaman lumihiutaleenkin muotilla tekaisin, lopuksi vielä pikkasen tomusokeria pintaan lumeksi ja kakku oli valmis. Edessä enää jännin osa, millepä mahtaa kakkunen maistua, onhan tää nyt eksotiikkaa ja mukavuusalueelta poikkeamista kerrakseen, piparinmakuinen kakku sehän on kuin joulukuusenpallo. Maku oli kyllä hyvä, vaikka itte sanonkin, suklaa on super ja puolukka ihan paras, ja pipariltakin se maistui. Pahnan pohjimmainenkin ihastui siihen siinä määrin, että äiti sai kakkutilauksen, tai voipihan se olla, että herra suoriutuu kakun teosta ihan itte, kunhan vaan ainekset hälle hommaan. Ainut asia mikä tässä jäi kaivelemaan, tuo hiivatin sokerimassa, että se on ällöä, millä ihmeellä sen korvaisi, kermalla ei tuu samaa tulosta, olisko kellään ehdotuksia??? Kommentteja kehiin maholliset lukijat PLIIS!!! Mutta asiaan kaiken löpinän päälle, ohjeita kehiin, eikös juu! Ja foto valmiista, tulee!


Pohja:
4 munaa
1 ½ dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
2 tl piparkakkumaustetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne vaahtoon pienissä erissä varovasti sekoittaen. Kaada uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 6-8 min. Kumoa sokeroidun leivinpaperin päälle.

Täyte 1
2 dl (n.200g) puolukoita
2 dl vispikermaa
100g tuorejuustoa (maustamaton)
4 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 liivatelehteä


Laita liivatelehdet likoamaan veteen. Vaahdota kerma, sekoita tuorejuusto kermavaahtoon ja mausta sokereilla ja puolukoilla, sekoittele vaikka vatkaimella niin, että puolukat hieman rikkoontuvat, niin saat täytteeseen enemmän väriä ja makua. Sulata liivatteet pieneen määrää kiehuvaa vettä ja lisää tasaisena nauhana täytteen sekaan koko ajan sekoittaen.

Täyte 2
2 dl vispikermaa
100g tuorejuustoa (maustamaton)
125g suklaata (taloussuklaa on hyvä!)
Vatkaa vispikerma vaahdoksi, sekoita joukkoon tuorejuusto. Lisää seokseen sulatettu suklaa ja sekoita tasaiseksi.

Kostutukseen:
2 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria

 Sitten vaan kasailet kakkusen tuorekelmulla vuorattuun kuppiin leikkaamalla sopivia paloja pohjasta ja kostuttelet vaikka vaniljamaidolla, väliin vielä kun heittelet täytteet ja kipon yöksi jääkaappiin nakkaat muhimaan, ompi aamulla kakku valmis kumottavaksi,.Sitten vaan kermavaahtoo pintaan sutaiset ja sokerimassan pinnaksi kaulitset  ja sieväksi silottelet, vielä muutaman lumihiutaleen koristukseksi pintaan liimailet ( vaikka kananmunan valkuaisella tai sokerikuorrutteella) vielä pienoinen tupsaus tomusokeria sihdin läpi loppusilaukseksi ja kekkerit voi alkaa!
HYVÄÄ PIKKUJOULUA!





keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Olipa kerran...

Olipa kerran Jättiläinen, jonka suuria varpaita palelsi ihan hirmuisesti. Tapasinpa tämän Jättiläisen aina aika ajoin, ja totesin hänen tarvitsevan jaloilleen lämmikettä. Minäpä siitä tossujen ohjetta etsimään, vaatimukset kun olivat niin suuret, tossut pitäisi olla helpot, sekä tehdä, että sujauttaa jalkaan, Jättiläinen kun ei enää ole ihan eilisen teeren poika! Minä kun laiska kutoja olen, vaatimuksiin lisäsin  suuret puikot, olihan kyse jättiläisestä.  Nooh, aikani ohjetta metsästettyäni ja ohjeen toisensa jälkeen hylättyäni, löysin tämän. Jess! Siinä se on, tarpeeksi iisi mun hermoille ja varppina lämpöiset jättiläisen varpaille! Ja hommiin vaan, deadline lähestyi uhkaavasti, ja hommaa oli monenlaista, enkä varmana kerkee tekemään, noh sittenpä vierailulle Jättiläisen ja hänen vaimonsa luo, keskeneräisten tossujen kanssa, mutta hetkessäpä ne tehtiin loppuun siinä kuulumisia vaihdellessa.





Mutta Jättiläinenpä onkin oikukas, eipä sille kelvanneetkaan tossut heti, vaan käski nakata ne pyykkiin kera parin froteepyyhkeen, kummallista tuumasin minä ja tein työtä käskettyä...




Varmuudeksi tungin tossuihin muovipussit sisään ja harsin puuvilalangalla pussit kiinni tossuihin, ihan muuten vaan...



ja yllätys! Ei tullu takkia, eikä rukkasia, vaan kaivelin koneesta ulos pikkuruiset tossukat. Oliko Jättiläinen sittenkin vauva? No höh, katkoinpa sitten langat ja irrottelin pussit tossuista ja hieman epäuskoisena aloin venyttelemään, tossuja, tuliko niistä tosiaan näin pienet?? Nooh aikani venyteltyäni, sovittelimme tossuja Jättiläisen koipiin ja kummastus, niistä tuli sopivat, sinne se Jättiläinen jäi sitten tyytyväisenä istuskelemaan märät tossut jalassaan, tossumuotiksi, onneksipa villa ei tunnu märälle! Myöhästyneet Isänpäiväterveiset vieläkin Jättiläiselle, joka ei ehkä ollutkaan  NIIN jättiläinen!




maanantai 11. marraskuuta 2013

Matka saaristoon

Kuulen jo meren kohinan, tunnen tuoksun saariston, mutta se onkin vain harhaa; täällä sitä ollaan keskellä kuivaa maata! Kuinka oiskaan ihanaa olla keskellä kesää, uitella varpaita lämpöisessä rantavedessä, soudella saaristossa, mutta ei. Mielikuvasta kun ei millään irti pääse, jospa leipä lohduttaisi, antaisi almuja kaipaukseen, siispä leipomaan. Leipäohjeesta minulle vinkkasi serkkulikkani, terkut täältä pohjolasta Tampereelle, kera ohjeen, joka löytyy myös täältä. Leipäohjetta tuunaan aina hieman omaan makuun sopivammaksi, laittamalla siirappia himpun verran vähemmän kuin ohjeessa kerrotaan, minulle riittää 2,5 dl siirappia. Tää ohje on siis ihan törkeen helppo, eikä sotkeennu leipoissa ees sormet!! Tulethan mukaan saaristoon!





Saaristolaisleipä  (2 leipää)



1 l piimää
75 g hiivaa
3 dl siirappia
3 dl olutmaltaita
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
1 rkl suolaa
10 dl vehnäjauhoja
2 rkl voita vuokien voiteluun
Siirappivesi voiteluun
1 1/2 dl vettä
1/2 dl siirappia

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi kattilassa tai mikrossa. Murenna hiiva joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää loput aineet eli siirappi, olutmaltaat, vehnäleseet, ruisjauhot, suola ja vehnäjauhot puuhaarukalla sekoittaen. Taikinaa ei vaivata. 
Voitele kaksi 2 litran vuokaa voilla. Jaa taikina vuokiin. Anna kohota leivinliinalla peitettynä 1 1/2 t. 

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Paista leipiä keskitasolla noin 2 t. 
Kun leivät ovat kypsyneet 1 1/2 t, valele ne kauttaaltaan siirappivedellä ja jatka paistamista vielä 30 min. Anna leipien jäähtyä vuoissaan. Leivät ovat parhaimmillaan parin kolmen päivän päästä. Anna leipien mielellään tekeytyä kylmässä.


lauantai 2. marraskuuta 2013

Halloweenikakkuu ja "Möykyn" vierailu...

Kakkuu Halloweeniksi, pakkohan sitä oli jottain väsätä, olihan se pikkuinen möykkykin tulossa ensivisiitille. Kurpitsakakku siinti silmissäni, tein sitä joku vuosi sitten ja nyt oli taasen sen aika, ihan "Möykyn" kunniaksi, tekihän hän minustakin mummon puolikkaan :). Kurpitsakakun väkertelin Kinuskikissan ohjeella, ohje täältä. Kakkusen kasailin kääretorttupohjista ja vaniljasta, sitruunasta ja salmiakista, on pienet kurpitsat tehty, mutta mistäs on ne pienet tytöt tehty? Kanelista, sokerista, mansikoistakin varmaan, ihanan suloinen Möykky-neiti, nimetön pieni vielä, kävi Pappalassa meitä tervehtimässä, siinäpä pientä ihmistainta sitten päivä ihmeteltiin ja kurpitsakakkua maisteltiin! Oikein ihanaa, hauskaa ja mukavaa Halloweenia kaikille!!!




torstai 17. lokakuuta 2013

No onkos tullut kesä...

eiku talvi, tai miten sen nyt ottaa, tänään tupsahti ensilumet tälle seudulle. Maa on ihan valakiana ja mulla on jäätelöä pakkasessa ja ihan itte tehtyä! Tää mustikkajäde nappaa kielen mennessään, eikä oo ees vaikee tehä. Tein ekan kerran tätä jo kesällä, mutta se jäi sillon jostain syystä postaamatta, joten viimeistään nyt on sen aika! Tähän jäätelöön ei tarvii jäätelökonetta, ihan sähkövatkain ja pakastin riittää ( kohta ei varmaan tarvii sitä jälkimmäistäkään välttämättä!) . Ohje on bongattu jostain blogista, nyt ei kyllä oo minkäänlaista hajua mistä. Tarve kotijäätelöön tuli megamäärästä kananmunan keltuaisista, joita jäi yli katastrofaalisesta macarons-kokeilusta, joka on taas luku sinänsä! Heitetäänpä tästä nyt ohjetta kehiin, niin pääsee toisetkin kokeilemaan!




Mustikkajäätelö


6 dl kuohukermaa

4 kananmunan keltuaista

2,5 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

200 g mustikoita



Kaada kerma paksupohjaiseen kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen lähes kiehuvaksi. Lisää sokeri ja

sekoita, kunnes sokeri on liuennut. Nosta kattila pois liedeltä. Sekoita keltuaiset kevyesti ja lisää kerman

joukkoon koko ajan sekoittaen. Nosta kattila takaisin liedelle ja kuumenna kiehumispisteeseen. Älä keitä.
.
Soseuta mustikat ja lisää ne kerma-keltuaisseokseen. Mausta seos vaniljasokerilla. Kaada seos

pakastuksen kestävään astiaan ja laita pakastimeen. Kun seos on reunoiltaan jäätynyt, vatkaa seosta

 sähkövatkaimella. Toista 3 kertaa jäätymisen aikana ja anna jäätyä loppuun asti.

Puolukkapiirakkaa

Hyvin suunniteltu on puoliks tehty. Sunnittelimme kaverini kanssa metsäreissua puolukankiilto silmissämme, suunnittelimme jopa niin hyvin, että meinas keretä tulla talvi ennen reissua! Saimmepa sitten aikaseksi pikkasen kirpeänä pakkasaamuna lähettyä sinne mettään, karhuja ja susia uhmaten! Hanskat käsissä sitten poimittiin rohmuilla puolukoita, joita ei tahtonu löytyä sitte millään, saatiin sitten kuitenkin kahmittua ämpärilliset ja kahviteltiinkin metsän siimeksessä ja turistiin vallan joutavia! Sittenpä hinauduin kotiin kera saaliin ja eessä oli työmaa, se perkaaminen, eipä kiinnostanu sitten pätkääkään, lahjoinpa sitten jälkikasvun hommiin (euron kuvat silmissään!!) .Ja äiteekin pääsi sitten leipomishommiin ( se kiinnostaa aina!) tekasinpa sitten puolukkapiirakkaa perinteisellä murupiirakka ohjeella, joka taipuu melkeen kaikkeen ja tuloksena ihanan raikkaan kirpeää piirakkaa, joka kas kummaa maistui myös niille puolukan perkaajille, vaikka sana puolukka herättää heissä yleensä negatiivisia ajatuksia. Tässäpä kuvamaistijaisia teillekin ystävät! Ja ohjeen löydät täältä , rahkatäytteen sijaan n 200g puolukoita ja pienoinen sokeriripottelu pinnalle, jos tuntuu liian kirpeälle!









perjantai 4. lokakuuta 2013

Korvapuustit, jotka eivät oo puustia nähnykkään!

Tänään vietetään kansallista Korvapuustipäivää, minäpä eilen ajatuksesta innostuneena päätin tekasta satsin puusteja ennen illaksi töihin menua. Meillä on puustien kanssa välit selvittelemättä, ne kun ei taho sitte millään onnistua, aina ne kaatuilee ja ovat vaikka miten vinksinvonksin, mutta ei tällä kertaa, päätin minä! Noh kävinpä sitten heti aamusta taistoon puusteja vastaan ja sekoittelin omansorttisen täytteenkin niihin, voita tietty ( ja palijon!!!), kanelia ja sokeria ja sekoitinpa sekaan vielä rasiallisen Saarioisen omenamarmeladia, se kun on tuolla kaapissa pyöriny, vähän niiku eessä, sainpahan senki nyt pois. Aikani taikinaa vatvoin, kauniisti kohottelin ja olin ihan varma voitostani, aloinpa jopa sooloilemaan Pirkassa olleen vinkin mukaisesti, yritin ikäänkuin siivuttaa pullaviipaleen kolmeksi, ja PAH, siitä mittään tullu, sittenpä tehhään tavallisia puusteja, eikä niistäkää mittään tullu. Niinhän siinä sitten kävi, että puustit veivät voiton ja minä jäin hopialle, mutta hampaankolloon kyllä jottain jäi, ehkäpä seuraavalla kerralla onnistun! Juuri sinä voit katsoa onnistuneita puusteja vaikka täältä, mutta kokkeileppa sekottaa täytteeseen vaikka omenamarmeladia, se antaa kivan säväyksen! Ja mikäs parempaa kuin tuore korvapuusti ja lasillinen kylmää maitoa, vaikka ulkonäkö ei olekkaan kunnossa, maku korvannee ulkonäön puutteet!






Omenaiset korvapuustit:


5 dl maitoa
50 g hiivaa tai kuivahiivaa pakkauksen ohjeen mukaan
1 kananmuna
1 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 1/2 tl suolaa
n. 900 g  (n.14 dl) vehnäjauhoja
150 g voita

 

 Täyte: 
80g voita 
0,5 dl sokeria
3tl kanelia
½ rasiaa Saarioisen omenamarmeladia


Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon muna, sokeri, kardemumma ja suola. Alusta jauhot taikinaan vähitellen. Lisää pehmeä rasva jauhojen lisäämisen loppuvaiheessa. Taikina saa olla pehmeää. Alusta taikinaa, kunnes se on tasaista ja irtoaa käsistä sekä kulhon reunoista. Anna taikinan kohota leivinliinan alla noin 20 minuuttia.
Vaivaa taikinaa leivinpöydällä ja jaa se kolmeen osaan. Kauli taikinapala noin 30x40 cm suuruiseksi levyksi. Sekoita kulhossa pehmeä rasva, sokeri ja kaneli ja omenamarmeladi. Levitä taikinalevylle kolmasosa täytteestä.
Kääri levy rullaksi, jätä saumakohta alle. Leikkaa rulla  veitsellä paloiksi Kohota pullat hyvin liinalla peitettyinä.
Voitele pullat munalla ja koristele raesokerilla. 
Paista 225 asteessa 8-10 minuuttia.








keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Koko Suomi leipoo -tiikerikakkua ja grammapuntari

Jokaisen itseään kunnioittavan kotileipurin täytynee osata tehä tiikerikakkua, näin ainakin ohjelmassa annettin ymmärtää! Noh minäpä siitä tyrmistyneenä ja tehtävän  vaikeutta teeveestä ihmetelleenä, tartuin härkää sarvista ja klikkailin itseni ohjelman kotisivuille ihmettelemään tiikerikakun ohjetta. Mitähän ihmeellistä siinä mahtaa olla, kun tuomareille ei oikein tuntunut kelpaavan mikään, ja leipureillakin näytti olevan vaikeuksia kakun kanssa. Kun avasin ohjeen huomasin sen olevan hieman erilainen kuin omani, sokerina käytettiin tomusokeria ja mää tollo kun oon aina laittanu normisokeria.... toinen ihmetyksen aihe ohjeessa oli ainesten grammamäärät, no eihän mulla ees oo sitä tikitaalivaakaa! Siinäpä yksi hyvä syy lisää kaupunkiin  suuntautuvalle matkalle, grammapuntari saa nyt luvan syrjäyttää vanhan mekaanisen, sen avulla kun ei voi tätä kakkua leipoa!


Uus elektroninen vaaka, nyt meillä mitataan gramman tarkkuudella!



Sitten itse asiaan, eli kakkuun ohje löytyy täältä, mutta kopioinpa sen tännekin.

Koko Suomi leipoo -tiikerikakku:


Ainekset:

125g voita
220g tomusokeria
165g munia
220g jauhoa
5g leivinjauhetta
55g maitoa
15g kaakaoa

Tee näin:

Vatkaa voi ja tomusokeri vaahdoksi yleiskoneessa, lisää munat yksitellen, lisää kuivat aineet ja maito. Ota osa taikinasta ja mausta/värjää kaakaolla.Voitele ja korppujauhota vuoka. Täytä massoilla ja paista 170 asteisessa uunissa.  Minun kakkuni viivähti uunissa vajaan tunnin, noin 55 minuuttia.

Telkkarissa leipureilla aikaa oli 1,5 tuntia, oma aikani jäi mittaamatta, mutta luulenpa selvinneeni annetun ajan puitteissa. Omat tuomarini himoitsivat kakkua jo kuumana, mutta näpit pidettiin erossa seuraavaan aamuun ja aamupalaksi meillä tarjoiltiinkin tänään tiikerikakkua ( hyvä aloitus koulupäivälle!) .Tuomareilta ei kommentteja paljon herunut, kun arvosanoja kyselin, oli vastauksena "emmätiiä", jotain kakusta kertonee kuitenkin se, että aamupalalla kakusta katosi ohimennen melkein puolet! Mun mielestä kakku oli ihan jees, ei ehkä mitään tajunnan räjäyttävää, seuraavalla kerralla tupsautan sekaan ehkä hyppysellisen vaniljasokeria! Vertailun vuoksi täytynee piakkoin tehä sillä omalla ikivanhalla ohjeella tikrua. Pläjäytänpä tähän nyt sitten kuvakavalkadin arvosteltavaksenne, onkos tiikerillä raidat kohillaan? 
Hatun nosto teevee-leipureille, onhan tilanne ihan pikkuisen erilainen, kun minä leivon kotona rauhassa, ilman paineita ja he kameroiden valvovan katseen alla. Itselläni olisi varmasti jäänyt siinä tilanteessa kakku varmaan tekemättä!






Ai niin onhan tähän samaan syssyyn vielä pikaisesti kerrottava eilisestä huippukokouksesta! Tapasimme Zakuskapöydän Vanhan Rouvan kanssa ihan livenä ja kotiin viemisiksi sain häneltä purkillisen ihanaa kuivattua Lipstikkaa! Rouvaa kiitän suunnattomasti huipputarjoilusta ja laadukkaasta seurasta!





sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Key lime pie

Syyskuun Pirkassa törmäsin kummajaiseen Key lime pie, koskaan moisesta kuullukkaa. Aikani ohjetta töllisteltyäni ja hommaa suunniteltuani ( hyvin suunnitetu on puoliks tehty) sain vihdoin syyn toteuttaa
kokeilun, kummitytön synttärit, vienpä sine tuliaisiksi piirakan. Ainekset on kyllä ihan älyttömän yksinkertaiset, ohje helppo toteuttaa, kiitokset vaan ohjeen kehittelijälle ja makukin vallan mainio, tätä tarttee tehä toistekkin ja voishan tuota kokeilla vaikka vaihtamalla limen lemoniksi, millaistahan siitä tulis, lurps! Mutta nyt ohjeen kimppuun alkuperäinen ohje löytyy  täältä, mutta kirjoitanpa sen muistiksi tännekin.







Limettipiirakka

Pohja:
200g Digestive-keksejä
75 voita sulatettuna

Täyte:
4 kananmunan keltuaista
1 prk (397g) kondensoitua maitoa
1,25 dl limetinmehua (2-3 limettiä)
2 tl limetin raastettua kuorta

Koristeeksi:
1-2 dl kuohu- tai vispikermaa
limetin viipaleita
limetin raastettua kuorta tai kiiviä viiaploituna


Kiinnitä leivinpaperi irtopohjavuoan (24 cm) pohjalle. Hienonna keksit monitoimikoneessa, lisää voisula ja sekoita tasaiseksi. Painele keksiseos vuoan pohjalle ja vähän myös reunoille.. Paista pohjaa 175 asteessa noin 8 minuuttia
Vatkaa keltuaisten rakenne rikki, ja lisää keltuaisten sekaan kondensoitu maito ja limetin mehu ja kuoriraaste, sekoita tasaiseksi seokseksi ja kaada täyte pohjan päälle.
Paista 175 asteessa noin 10-15 minuuttia, piirakan keskustan kuuluu vielä hieman heilua tässä vaiheessa. Anna piirakan jäähtyä ja siirrä se jääkappiin vähintään kolmeksi tunniksi, mielellään yön yli.
Koristele piirakka kermavaahdolla ja limetin viipaleilla. Piirakka on parhaimmillaan kylmänä.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Omenaiset muffinsit ja loppuneet muffinsivuoat...

Keittiössä iso kasa lahjaksi saatuja omenoita ja mieli muffinseja, mutta vuokia ei ollutkaan ilmaantunut kaappiin ihan itsekseen, kas kummaa, olisiko joku unohtanut ostaa? Eipä hätää muffinseja oli saatava ja pelkkä muffinsivuoka ei houkuttanut, niistä kun tulee jotensakkin ankeita ilman vuokia, onneksi kaapissa sentään oli leivinpaperia. Hätä ei lue lakia ja keinot kehiin, siispä leivinpaperista repäisin neliön mallisen palan ( pienempikin olisi riittänyt) ja tungin sen puisen perunanuijan avulla muffinsivuuan koloihin ja vot siinäpä minulla muffinsivuuat, ei tarvinnut lähteä kauppaan kesken touhujen, JES!!! Sitten sitä muffinsiohjetta, ohje on Kinuskikissan kirjasta.





Omenaiset muffinsit


200g voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
ripaus suolaa
2,5 dl maitoa

täyte

2 hapanta omenaa
2 rkl fariinisokeria
 2 tl kanelia




Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita munat joukkoon yksitellen. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää kuivat aineet taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
Täytä muffinsivuoat taikinalla.
Kuori omenat ja poista siemenkodat. Leikkaa ohuiksi lohkoiksi ja jaa ohkot 2-3 osaan. Sekoita omenoihin fariinisokeri ja kaneli. Painele omenanpalat vuokiin syvälle taikinan sisään.
Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Ohjeesta tulee noin 20 kpl .









torstai 26. syyskuuta 2013

Pahuksen hyvää hilloa!

Kasvihuoneeseen kasautui iso kasa kypsiä tomaatteja, puolikypsiä paprikoita ja chilejä, antoipa äitimaa sipuleitakin ihan ison pussillisen, on sadonkorjuun aika! Minäpä siinä miettimään, mitä ihmettä noista tekisin, hyödyllisesti käyttäisin? Jossain oli korviini kuulunut Paholaisen hillo nimike ja kuulin siihen tomaatteja laitettavan... eikun ohjetta metsästämään, yhdistelin sitten paria ohjetta mieleisekseni ja tuloksena pahuksen hyvää Paholaisen hilloa,! Viikossa purkit ovat huvenneet jääkaapista ruuan lisukkeena ja ukkokulta vetelee sitä vallan leivän päällisenä! Potkua sais kuulema olla vielä enemmän, ehkäpä seuraavassa satsissa, kunhan pakkasherran kourista pelastetut loput tomaatit ja paprikat saavat hieman punaisuutta poskiinsa. Tässäpä ystävät minun versioni Paholaisen hillosta, hyvää on, eikä mitenkään vaikeaa valmistuskaan ollut! Suosittelen, jälleen kerran!





Paholaisen hillo




800 g tomaatteja
2 isoa punasipulia
400 g punaisia paprikoita
4–6 punaista chiliä
6–8 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl oreganoa
1/2 dl etikkaa
1 pkt (330 g) Dansukker Hillo-marmeladisokeria

Leikkaa tuoreisiin tomaatteihin ristiviillot ja pane ne 30–60 sekunniksi kiehuvaan veteen. Valuta vesi pois ja jäähdytä tomaatit kylmän juoksevan veden alla. Irrota kuoret, leikkaa tomaatit lohkoiksi ja poista kovat kantaosat. Pane tomaattilohkot kattilaan.

Halkaise pestyt paprikat ja chilit, poista siemenet ja silppua puolikkaat. Pilko sipulit reiluhkoiksi paloiksi (maun mukaan)  Murskaa kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää silput ja mausteet kattilaan. Anna kiehua puolisen tuntia.

Lisää etikka ja hillo-marmeladisokeri. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja keitä 3–5 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Jäähdytä hetki ja kaada hillo kuumennettuihin lasipurkkeihin, sulje kannet heti.. Säilytä jääkaapissa.

Tarjoa grillattujen liha- ja makkararuokien kanssa tai hampurilaisten, ruokien ja kastikkeiden mausteena.





sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Synttärikekkereitä

Pidettiinpä  naapurin pikkutyttösten kanssa tuplasynttärit tai melkein triplat, neidot ovat yhteensä 11 vuotta ja meidän nuorempi herra täytti vastikään maagiset 11 vuotta. Synttärit jäivät vieraista silloin vajaaksi ja päätimme juhlia kuluneena viikonloppuna yhdessä, minäkin kannoin korteni kekoon ja pyöräytin muffareita satsin ja naapurin "rouva" pyöräytti makoisan mansikkakaakun. Siinäpä sitä taas sitten huolehdittin sokeritasapainosta oikein kunnolla! Naapurin neidot ovat ihastuneet hillittömästi minimuffiseihin, onhan ne söpöjä, isot ei kuulema ole yhtä makoisia, siispä neidoille spesiaalit minit ja muille isompia. Olin jossain törmännyt mokkapalamuffinsien ohjeeseen ja ajattelinpa täräyttää niitä kehiin, googletin ja googletin kunnes se oikea löytyi, Pullahiiren blogista, nämä on SIIS ylihyviä suussasulavia ja mitä vielä ylisanoja keksisin. Minimuffinsit katosivat pienten suihin hetkessä ja eipä ne isommatkaan jääneet vanhenemaan, talletanpa tämän ohjeen tännekin, ettei tarvitse googletella seuraavalla kerralla!





Mokkapalamuffinssit


2 munaa
2 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
1 dl kiehuvaa vettä
100g voita

Kuorrute: 
150g voita
3 rkl kaakaojauhetta
1,5 dl tomusokeria
3 rkl vahvaa kahvia
1 rkl vaniljasokeria



Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne vuorotellen kiehuvan veden kanssa vaahdon sekaan. Lisää lopuksi sulatettu voi joukkoon. Sekoita tasaiseksi ja annostele taikina 12 muffinssivuokaan. Paista n. 15-20 min. 175 asteessa. Anna jäähtyä ritilän päällä. Tee kuorrute. Mittaa kulhoon pehmennyt rasva ja muut aineet. Vatkaa vatkaimella voimakkaasti ainekset sekaisin. Pursottele tai levitä kuorrute jäähtyneiden muffinssien päälle. Koristele haluamallasi tavalla esim. nonparelleilla.